Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla navigointia hyväksyt niiden käytön OK

Pier Paolo Pasolini

Päivä:

01/03/2019


Pier Paolo Pasolini

Pier Paolo Pasolini (1922–1975) oli italialaisen kulttuurin tuhlailevan monipuolinen nero: runoilija, kiistakirjoittaja, kielitieteilijä ja filosofi. Elokuvamiehenä hän etsi aina aitoutta – laitakaupunkien oloista, ikiaikaisista myyteistä ja seksuaalisuuden alkulähteiltä.

OIDIPUS (1967) Edipo Re

Pasolinin ”oidipaalinen trilogia” päättyi villin persoonalliseen tulkintaan Sofokleen tragediasta. Marokon autiomaassa kuvattu teos heijasteli ”sen kauhun asteittaista ja traagista paljastumista, jota sankari kantaa sisimmässään, kuten kukin meistä kantaa salaisen kohtalonsa taakkaa” (Peter Bondanella).

pe 1.3. klo 21:00 & pe 15.3. klo 17:30

MAMMA ROMA (1962)

Rooman laitakaupungille sijoittui myös raju äidin ja pojan tragedia, nimiroolissa Anna Magnani järisyttävimmillään. Teini-ikäiseksi kasvanutta poikaansa koko ikänsä laiminlyönyt äiti hakee pojan maalta ja aloittaa kunniallisen elämän torimyyjänä, mutta poika joutuu rikoksen polulle ja vankilaan. Pasolinin oidipaalisen trilogian avausteos.

to 7.3. klo 21:00 & su 10.3. klo 16:00

PUMMI (1961) Accattone/Snyltaren

Toimittuaan monissa elokuvissa Rooman laitapuolen asiantuntijana Pasolini sijoitti esikoiselokuvansa tapahtumat slummien armottomaan todellisuuteen. Näkemys kohosi henkiseen korkeuteen, jota on verrattu Danteen, Bachiin ja Dostojevskiin. Apulaisohjaaja Bernardo Bertoluccin mukaan ”tuntui kuin olisin todistanut kielen syntymää”. (Suomen-/ruotsinkieliset tekstitykset).

pe 8.3. klo 21:00 & la 9.3. klo 16:00

HAUKAT JA VARPUSET (1966) Uccellacci e uccellini/Falkar och sparvar

Veijarimaisessa vaellustarinassa matkakumppaneina ovat Pasolinin alter ego Ninetto Davoli ja Napolin suuri koomikko Totò. Seuraan lyöttäytyy vielä marxilainen varis – kuin G. Pula-Aho Pasolinin tapaan. Ennio Morricone sävelsi ilkamoivan, kabareemaisen musiikin. Esillä on myös poistettu kohtaus ”Totò al circo”.

ti 12.3. klo 20:35 & to 14.3. klo 20:45

TEOREMA (1968)

Arvoituksellinen allegoria kertoo rikkaasta perheestä, joka saa vieraakseen salaperäisen muukalaisen (Stamp): onko hän pyhimys vai paholainen? Hän viettelee vuorollaan jokaisen, eikä yksikään ole entisensä vieraan kadottua yhtä mystisesti kuin oli ilmestynytkin.

ti 19.3. klo 20:45 & la 23.3. klo 17:50

SIKOLÄTTI (1969) Porcile/Svinstian

”Runo epätoivoisen huudon muodossa” kärjisti Pasolinin näyt ääripisteeseen. Kaksi erillistä, tabuja särkevää tarinaa etenee Faulknerin Villipalmujen tapaan. Keskiaikaisessa tuliperäisessä autiomaassa nuori mies perustaa kannibaaliheimon. Nyky-Saksassa rikkaan teollisuusperheen poika hylkää ihmisseuran ja ryhtyy suhteisiin sikojen kanssa. (Suomen-/ruotsinkieliset tekstitykset)

ti 26.3. klo 21:00 & pe 29.3. klo 19:30

MEDEIA (1969) Medea

Taru Jasonista ja kultaisesta taljasta sekä Euripideen tragedia olivat pohjana Pasolinin jylhälle tulkinnalle, jossa korostuivat väkevät puhtaasti kuvalliset jaksot. Suuri oopperatähti Maria Callas, ohjaajan sydänystävä, esiintyi poikkeuksellisessa ei-oopperaroolissaan rajulla intensiteetillä.

ti 2.4. klo 21:10 & su 7.4. klo 15:45

LUONNOS ELOKUVAKSI INTIASTA + APPUNTI PER UN’ORESTIADE AFRICANA (1968 / 1969) Appunti per un film sull'India / Notes for an African Oresteia

”Aikeenani ei ole tehdä dokumenttia, uutis­katsausta tai tutkielmaa Intiasta. Haluan tehdä elokuvan, joka käsittelee Intiaa. Perusteemat – uskonto ja nälkä – koskevat koko kolmatta maailmaa” (Pasolini). Elokuva ei valmistunut koskaan; matka sinänsä oli lopputulos. Myös suunnitellessaan Aiskhyloksen Oresteia-trilogian filmaamista Afrikassa Pasolini teki perusteellisen taustatyön. Hän lumoutui Afrikasta, josta hän löysi elämän alkuperäisen puhtauden. Mutta työn kuluessa hän oivalsi, että antiikin myyttiä ei voi soveltaa Afrikkaan.

ke 3.4. klo 18:45

LA RABBIA + LE MURA DI SANA'A (1963 / 1971)

Pasolini oli elokuvamiehenä ensiluokkainen esseisti ja runollinen dokumentaristi. Avainteos La rabbia on poleemikon täysilaidallinen, teemoina Italian talousihme, kulutusyhteiskunta, tähtikultti (Marilyn Monroen kuolema) ja maailmanjärjestyksen epäoikeudenmukaisuus. Restaurointi (2008) tekee oikeutta ohjaajan näkemykselle. Dokumenttielokuva Le mura di San’a (1971) kuvaa Jemenin pääkaupunkia, jossa Pasolini kuvasi elokuvaansa Tuhat ja yksi yötä (1974).

ti 9.4. klo 21:00

DECAMERONE (1971) Il Decameron

Pasolini etsiytyi suuren yleisön pariin ”elämän trilogiallaan”. Pohjana olivat maailmankirjallisuuden suuret eroottiset kertomukset, joita ohjaaja työsti vapaalla kädellä. Keskiajan kirjailijaneron Boccaccion novelleihin perustuvassa mehevässä satiirissa ohjaaja näytteli lempimaalariaan Giottoa.

ke 10.4. klo 21:00 & la 13.4. klo 18:00

CANTERBURYN TARINOITA (1971) I Racconti di Canterbury/Canterbury Tales

Decameronen innoittamana britti Geoffrey Chaucer loi 1300-luvulla ikivihreän teoksensa, joka perustuu pyhiinvaeltajien tarinoihin. Filmatisoinnissa seksuaalinen iloittelu on edelleen vallatonta, ja nytkin Pasolini esittää taiteilijapäähenkilöä – Chauceria itseään.

to 11.4. klo 21:00 & su 14.4. klo 17:30

SALÒ ELI SODOMAN 120 PÄIVÄÄ (1975) Salò o le 120 giornate di Sodoma/Salò eller Sodoms 120 dagar

Kauneimman elokuvansa jälkeen Pasolini ohjasi kauheimman. Mussolinin fasistisen tasavallan viimeiset päivät rinnastuivat kulutusyhteiskunnan kohtaloon Markiisi de Saden innoittamassa kauhukavalkadissa. Sen valmistuttua Pasolini tapettiin tai murhattiin paljon kysymyksiä herättäneissä oloissa. (Suomen-/ruotsinkieliset tekstitykset)

pe 12.4. klo 20:45

TUHAT JA YKSI YÖTÄ (1974) Il fiore delle mille e una notte/Tusen och en natt

”Koko totuus ei ole yhdessä unessa vaan useissa unissa” on mottona itämaisen satuklassikon innoittamassa teoksessa. Iranin, Afrikan ja Nepalin lumoavassa valossa kuvattu tarinalabyrintti on Pasolinin elokuvista kaunein. Esitämme myös kaksi siitä poistettua jaksoa.

ma 15.4. klo 20:30 & to 18.4. klo 20:30

12 DICEMBRE + SOPRALLUOGHI IN PALESTINA PER IL VANGELO SECONDO MATTEO (1972 / 1964)

Pasolini osallistui vasemmistoradikaalin Lotta Continua -ryhmän dokumenttiprojektiin 12 Dicembre, jonka aiheena oli Milanon Piazza Fontanalla joulukuussa 1969 tapahtunut terroristi-isku. Yhteistä säveltä ääriryhmän kanssa ei löytynyt, mutta Pasolini taltioi ainutlaatuisia kohtauksia tulehtuneesta aikakaudesta. 

ti 16.4. klo 20:45

MATTEUKSEN EVANKELIUMI (1964) Il vangelo secondo Matteo/Matteusevangeliet

Marxilaisena kuvainsärkijänä tunnettu Pasolini yllätti maailman hartaalla Jeesus-elokuvallaan. Näkökulma oli realistinen, tulkinta omaperäinen: Jeesus kohdataan ankarana saarnaajana. Tarina miehen tiestä kehdosta kuoleman puulle on uusi myyttinen kuvaus äidin ja pojan suhteesta. Mariaa esittää ohjaajan oma äiti. (Suomenkielinen tekstitys)

ke 17.4. klo 18:20 & la 20.4. klo 16:00

PASOLININ KOOMISET EPISODIT (1962 / 1966 / 1968 / 1969)

1960-luvun suosittuihin episodielokuviin Pasolini ohjasi kernaasti humoristisia ja satiirisia jaksoja: La ricotta (1962), La terra vista dalla luna (1966), Che cosa sono le nuvole? (1968) ja La sequenza del fiore di carta (1969).

ti 23.4. klo 20:45 & pe 26.4. klo 21:00

Tekstitys englanniksi ellei toisin mainita.

Lisätietoja ja liput osoitteesta kinoregina.fi/teemat/pier-paolo-pasolini/ 

Cento anni d’Italia in Finlandia

Tietoja

Ajankohta: Alkaa pe 1 maalis 2019 Päättyy pe 26 huhti 2019

Järjestäjä : KAVI

Yhteistyössä : IIC Helsinki

Sisäänpääsy : Maksullinen


Paikka:

Kino Regina

839