Tämä sivusto käyttää teknisiä, analyyttisiä ja kolmannen osapuolen evästeitä.
Jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön.

Preferences cookies

Elokuva, TV, teatteri ja mainosvideot: puvustaja Grazia Colombini kertoo kuinka lähestyä eri taiteenalojen muotokieltä

Puvustaja Grazia Colombini pitää ”Fare Cinema” -luentosarjaan liittyen Aalto-yliopiston opiskelijoille luennon, jossa kertoo työstään elokuvan, teatterin, mainosten ja videotaiteen parissa. Luento on avoin yleisölle.

Paikka: Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu: Väre, sali 107, Otaniementie 14, 02150 Espoo

Grazia Colombini on syntynyt Milanossa. Hän opiskeli Breran taidekorkeakoulussa ja alkoi sen jälkeen työskennellä valokuvaajien ja ohjaajien kanssa erilaisissa lehti-, mainos- ja televisioprojekteissa puvustajana ja lavastajana. Vuonna 2000 hän muutti Roomaan, missä hän elokuva-, teatteri- ja televisiopuvustajan työn lisäksi koordinoi puvustamisen opetuskokonaisuutta Scuola d’Arte Cinematografica Gian Maria Volontè -elokuvakoulussa. Lisäksi hän suunnittelee pukuja nykytanssiesityksiin, videoinstallaatioihin sekä musiikkivideoihin.

Vuonna 1990 Colombini työskenteli Xavier Koellerin Reise der Hoffnung -elokuvan parissa, joka voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin. Tämän jälkeen hän aloitti pitkäaikaisen yhteistyön Giuseppe Bertoluccin kanssa ja vuonna 1995 oli ehdolla Italian elokuvakriitikkojen liiton Nastro d’Argento-palkinnon saajaksi työstään elokuvassa Troppo sole. Noihin aikoihin hän loi puvustuksen Tonino De Bernardin elokuvaan Appassionate, joka kilpaili Venetsian elokuvajuhlilla, sekä Ugo Gregorettin televisiosarjaan Il conto Montecristo.

Vuonna 1997 Colombini puvusti Aperol Soda -mainokset, jotka palkittiin Cannes Lions International Advertising Festivalilla. Vuonna 1999 hän työskenteli Pasquale Scimecan kanssa Placido Rizzotto -elokuvan parissa. Yhdessä Scimecan kanssa hän on ehdolla Nastro d’argento -palkinnon saajaksi elokuvista Gli indesiderabili ja La passione di Giosuè l’Ebreo. 2009 hän oli ehdolla Nastro d’argento- sekä Ciak d’oro -palkintojen voittajaksi työstään Pappi Corsicaton elokuvassa Il seme della discordia.

Hänen viimeisimpiä puvustustöitään elokuva-alalla ovat Nina di Majon Matrimoni e altri disastri, Ascanio Celestinin La pecora nera (joka kilpaili Venetsian elokuvajuhlilla), Daniele Ciprìn È stato il figlio, josta hän oli ehdolla Italian elokuva-akatemian David di Donatello -palkinnon saajaksi, Elisa Fuksasin Nina, joka kilpaili Tokion kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla 2012, Daniele Ciprìn La buca sekä Laura Bispurin Vergine giurata, joka oli ehdolla Berlinale-palkinnon saajaksi 2015. Vuonna 2018 hän työskenteli Paolo Franchin elokuvassa Dove non ho mai abitato, joka voitti Globo d’Oron parhaasta ohjaustyöstä.

  • Järjestäjä: IIC Helsinki
  • Yhteistyössä: Aalto University