Tämä sivusto käyttää teknisiä, analyyttisiä ja kolmannen osapuolen evästeitä.
Jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön.

Preferences cookies

Vainojen uhrien muistopäivän konsertti – Ensemble Lucidarium Ora vien, o bella sposa

Ora vien, o bella sposa – naiskuva Venetsian gheton aikakaudella juhlistaa juutalaisten yhteisöjen musiikillista ja runollista perinnettä Italian renessanssin ajoilta. Tämä perinne on kattava, viihdyttävä ja yhtenäinen kokonaisuus, eri kulttuurien välisen kohtaamisen ja risteytymisen hedelmällinen tulos, jonka mahdollisti yksi harvoista rauhanomaisen rinnakkaiselon hetkistä sekä keskinäinen kunnioitus juutalaisten ja heidän naapureidensa välillä. 1500-luvulla Venetsian ghetto oli paikka, jonka asukkaat puhuivat yli kymmentä eri kieltä. Ilmassa leijui ruoan tuoksuja kolmelta eri mantereelta ja ne sekoittuivat paikallisten juutalaisten, saksalaisten maahanmuuttajien sekä Espanjasta, Portugalista, Turkista, Venäjältä, Kreikasta ja muualta tulleiden juutalaisten laulujen, tanssien ja liturgisten melodioiden ääniin. Juutalaisten tuloon Pohjois-Italiaan oli vaikuttanut se, että he pystyivät elämään siellä pitkälti omien uskomustensa ja perinteidensä mukaisesti. Ghetto oli sitä ympäröivä kaupunki pienoiskoossa: Serenissimassa asui muun muassa kreikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja albaaneita, jotka olivat tulleet Venetsiaan pakolaisina tai etsimään taloudellisia mahdollisuuksia. Vaikka suurin osa Venetsian kansalaisista oli katolisia, se oli myös moniuskontoinen keskus, jossa oli merkittävät kreikkalais-ortodoksiset, protestanttiset ja muslimiyhteisöt.

Ora vien, o bella sposa yhdistää italian, heprean, jiddišin ja espanjan kielisiä (nämä olivat Pohjois-Italiassa asuneiden eri maiden juutalaisten puhumia kieliä) lauluja tansseihin, joista niin juutalaiset kuin ei-juutalaiset olisivat voineet nauttia kasteeseen, ympärileikkaukseen tai hääjuhlaan liittyvissä juhlallisuuksissa – juhlittiinpa näitä sitten chuppah-katoksen alla tai sisällä kirkossa – sekä canti carnascialeschi-lauluja ja juutalaisten villanelle-runoja, jotka valottavat sitä, mitä juutalaisten naapurit ajattelivat heistä.

Erityisesti korostetaan naisten roolia juutalaisessa yhteisössä, esittäen lauluja naisilta, lauluja naisille ja lauluja naisista sekä eri rituaaleihin kuten häihin suunniteltuja lauluja, joissa naisilla on tärkeä rooli. Samoin naisilla oli tärkeä rooli juutalaisessa yhteisössä, erityisesti Italian renessanssin aikana, jolloin he kotitaloudellisten velvoitteidensa lisäksi toimivat aviomiestensä tai isiensä rinnalla (tai toimivat itsenäisesti) kauppiaina, kaupan pitäjinä tai muusikkoina; pitivät kirjallista salonkia, kirjoittivat runoja, osallistuivat taiteelliseen ja hengelliseen elämään eri tavoin.

 

Gloria Moretti, Anna Pia Capurso: laulu

Avery Gosfield: nokkahuilu, huilut ja rumpu

Élodie Poirier: avainviulu, sello

Fabio Accurso: luuttu

 

Helsingin Saksalainen kirkko

Bernhardinkatu 4, 00130 Helsinki

Sunnuntaina, 28. tammikuuta 2018, klo 17

Kaikille ilmainen ja avoin tapahtuma

RSVP iichelsinki@esteri.it 

  • Järjestäjä: IIC Helsinki