Anna Magnani
07.01.2014 – 15.02.2014
Italialaisen elokuvataiteen suuriin nimiin kuuluu Anna Magnani (1908–1973), johon aikoinaan liitettiin mieluusti räjähteleviä ja maanläheisiä adjektiiveja ikään kuin kyseessä olisi ollut ennemminkin luonnonvoima kuin tarkka ja työstään tietoinen näyttelijä. Orionin pieni kunnianosoitus tarkastelee häntä kymmenen elokuvan ja kahdeksan ohjaajan verran.
Anna Magnani kasvoi Rooman slummeissa, mutta hankki itselleen näyttelijäkoulutusta ja työskenteli vuodesta 1926 teatterissa, varieteessa ja revyissä sekä vähitellen myös elokuvassa. Magnanilla oli takanaan jo vankka kokemus, kun hän Roberto Rossellinin elokuvassa Rooma – avoin kaupunki (1945) singahti koko maailman tietoisuuteen. Hän tuntuu ruumiillistuneelta Pinalta, roomalaiselta työläisnaiselta keskellä Italian vapautumista.
Episodielokuvassaan Rakkauden ihme (1948) Roberto Rossellini tekeekin kunniaa Magnanille näyttelijänä. Ensimmäinen osa on Jean Cocteaun näytelmään perustuva Ihmisen ääni, jossa Magnanin esittämä nainen käy pitkän ja julman puhelinkeskustelun entisen rakastajansa kanssa. Toinen osa, Federico Fellinin tarinaan perustuva Ihme, on Rossellinin runollisimpia ja koskettavimpia elokuvia. Köyhä ja yksinkertainen maalaisnainen luulee tavanneensa pyhän Joosefin ja synnyttää tapaamisen hedelmän kaikkien hyljeksimänä.
KAVIn kokoelmista löytyi kaksi harvoin nähtyä Magnani-elokuvaa: Mario Camerinin Autovaras ja Renato Castellanin Helvetti on irti. Camerini oli Italian 1930-luvun paras komediaohjaaja, ja Autovaras (1948) puolestaan luetaan neorealismin komedioihin. Totinen Massimo Girotti työttömänä aviomiehenä ja hersyvä Magnani vaimona vievät tarinan neuvokkaasti loppuun. Castellanin naisvankilakuvaus Helvetti on irti (1959) asettaa rinnan suoran, ehdottoman, röyhkeän luonnollisen Magnanin ja toisten johdatettavissa olevan, ihmettelevän ja lapsellisen Giulietta Masinan.
Magnanin roolia Luchino Viscontin avainteoksessa Bellissima (1951), jossa Magnanin esittämä äiti väenväkisin tuputtaa tytärtään elokuvaan, pidetään jopa hänen parhaanaan.
Jean Renoirin upean visuaalinen Kultaiset vaunut (1952) juontuu Prosper Mériméen näytelmään ja on Renoirin kunnianosoitus sekä teatteria että Anna Magnania kohtaan.
Tennessee Williamsin näytelmään perustuva ja Daniel Mannin ohjaama Tatuoitu ruusu (1955) toi Anna Magnanille Oscar-palkinnon. Hän näytteli italialais-amerikkalaista leskeä Burt Lancasterin rinnalla, ja amerikkalaislehdet huokuivat ihailua.
Italialaisen mestarin Mario Monicellin uudelleen löydetyssä uuden vuoden yöhön sijoittuvassa surullisessa komediassa Lemmenvaras (1960) Anna Magnani näyttelee suuren Totòn ja Ben Gazzaran rinnalla. Koko hänen teatterissa ja varieteessa kypsynyt taidokkuutensa on tämän huijatun ja lannistumattoman Tortarellan hahmossa.
Mamma Roma (1962) on Pier Paolo Pasolinin toinen elokuva, jossa Pasolini jälleen liikkuu Rooman slummikortteleissa. Anna Magnani tulkitsee loistokkaasti prostituoitua, joka yrittää aloittaa kunniallisen elämän ja pelastaa poikansa.
Satu Laaksonen
ROOMA – AVOIN KAUPUNKI
ti 07.01.2014 17:00
RAKKAUDEN IHME
ke 08.01.2014 17:00
ROOMA – AVOIN KAUPUNKI
pe 10.01.2014 19:00
RAKKAUDEN IHME
la 11.01.2014 19:00
AUTOVARAS
ti 14.01.2014 17:00
BELLISSIMA
ke 15.01.2014 19:00
AUTOVARAS
pe 17.01.2014 19:00
BELLISSIMA
la 18.01.2014 16:30
KULTAISET VAUNUT
ti 21.01.2014 17:00
TATUOITU RUUSU
ke 22.01.2014 18:45
KULTAISET VAUNUT
pe 24.01.2014 19:00
TATUOITU RUUSU
la 25.01.2014 16:45
HELVETTI ON IRTI
ti 28.01.2014 17:00
LEMMENVARAS
ti 04.02.2014 19:00
HELVETTI ON IRTI
to 06.02.2014 21:00
LEMMENVARAS
pe 07.02.2014 19:00
MAMMA ROMA
ke 12.02.2014 19:00
MAMMA ROMA
la 15.02.2014 17:00